lauantai 16. tammikuuta 2016

Vuoden vaateostokset datanörtin silmin

Olen aina tykännyt numeroiden pyörittelystä. Ei siis ihme, että olen varsin hullaantunut nykyiseen tapaani kirjata ylös kaikki vaateostokset. Paitsi, että saan selville sen ilmeisen eli kuinka paljon käytän vaatteisiin vuodessa, pystyn numeroiden valossa arvioimaan vaateostoksia vaikka miltä kantilta.

Esimerkiksi:

Ostin vuonna 2015 vaatteita kaksinkertaisella summalla siihen nähden, mitä olin alunperin asettanut budjetiksi. Budjetti ei perustunut oikeastaan yhtään mihinkään, ja jo vuoden puolivälissä oli selvää, ettei se tule pitämään. Täksi vuodeksi en olekaan asettanut vaatteiden yhteenlasketulle hankintahinnalle mitään muuta sääntöä kuin sen, että velaksi en osta.

Ostin vuoden aikana 32 vaatetta ja sain 3 (juoksukisojen treenipaitoja, joiden hankintahinnaksi laskin nolla, vaikka toki maksoin osallistumismaksun itse kisaan).

Huolsin vanhoja vaatteitani 389 eurolla. Tällä summalla korjattiin tai pestiin yhteensä 10 vaatetta.

Olen ostanut mielestäni sekä kappale- että euromääräisesti laskettuna paljon vaatteita viime vuonna. En kuitenkaan jälkiviisaana jättäisi tekemättä kuin selkeät virheostokset.

Virheostoksia oli kaksi. Ne maksoivat minulle yhteensä 131.85 euroa. Edellisenä vuonna virheitä oli kolme, arvoltaan 210.90 euroa). Ilahduttavaa on, että virheostokset eivät enää liity vaatteiden kokoon, malliin tai tyyliin, kuten ennen. Osaan jo ostaa sellaista, mikä mahtuu päälleni, sopii yhteen olemassa olevien vaatteiden kanssa ja imartelee vartaloani.

Se mitä pitää opetella on ostosten laatu: virheostokset olivat paksut sukkahousut, jotka paitsi kutittavat myös näyttävät nuhjuisilta, sekä neulepusero, joka lähti purkautumaan muutaman käyttökerran jälkeen. Hieman pohdituttaa myös kaksi lempivaatteeksi päätynyttä neuletta, jotka viiden kuukauden ahkeran käytön jälkeen ovat jo kovasti nyppyyntyneitä. Niin että miten sitä vaatteen laatua pitäisi oikein kaupassa tutkia, että näiltä jatkossa välttyisin?

Valtaosa (67%) ostoksistani on päätynyt joko erittäin tiheään tai tiheään käyttöön. Vähässä käytössä olevat vaatteet ovat puolestaan sesonkivaatteita, joiden vähäinen käyttö selittyy säätilalla (villa-alusvaatteita käytän vain kovilla pakkasilla, ja kesäistä juhlamekkoa vain kesäisissä juhlissa).

Peräti 16 vaatetta (joihin käytin yhteensä 55 % rahasta) on päässyt lempivaatteen asemaan, eli sellaiseksi luottovaatteeksi, joka on mukava yllä ja saa minut tuntemaan itseni kauniiksi ja tyylikkääksi tai joka tekee elämästä (esimerkiksi ulkona liikkumisesta) miellyttävämpää. Uudet nastajuoksulenkkarini menevät ehdottomasti tähän kategoriaan.

Lempivaate nro 1: uusi, istuva ja sopivankokoinen valkoinen jakku vuonna 2006 hankitun, liian pienen jakun korvaajaksi. Kallein yksittäinen hankintani viime vuonna, mutta ah, niin ihana.

Lempivaate nro 2: repussa kulkevat nilkkurit vaihtokengiksi työpaikalle. Kävelen tai pyöräilen töihin lenkkareissa, mutta toimistolla haluan jalkaani tyylikkäämmät jalkineet. Nämä käyvät niin hameen, housujen kuin mekonkin kanssa.

Lempivaate nro 3: ohut, mutta lämmin 100% merinovillainen neule. Sopii farkkujen kanssa arkeen ja siistien housujen kanssa töihin.

Ostoksissani näkyy vielä vanhan, epäsopivan vaatekaapin "korjaaminen": 63 % ostoksistani on tehty korvaamaan liian pientä, rikkimennyttä tai muuten epäsopivaa vanhaa vaatettani. Toisaalta melko suuri osuus (26%) ostoksistani on uusia siinä mielessä, että ne eivät korvaa mitään olemassaolevaa. Tähän kategoriaan kuuluu mm. uusi vedenpitävä siisti reppu, jota käytän työpäivinä vaihtovaatteiden, käsilaukun, vaihtokenkien ja eväiden kuljetukseen (toisinaan repussa myös tietokone) ja nahkaiset nilkkurit, jotka kulkevat vaihtokenkinä edellämainitussa repussa. Aivan nappiosumia molemmat, ja olleet päivittäisessä käytössä ostohetkestä lähtien.

Vuodessa oli kaksi kuukautta, jolloin en ostanut mitään: maaliskuu ja joulukuu. Ostamattomuus ei johtunut yrittämisen puutteesta - en vain löytänyt etsimääni vaatetta, joten jätin ostamatta. Esimerkiksi 1920-henkinen bilemekko on vieläkin hankkimatta (mutta jos oikea tulee vastaan, hankin sen varmasti).

Vuoden 2015 vaatehankinnat per kuukausi. Pylväissä osuus kokonaiskulutuksesta ja viivalla merkittynä hankintojen kappalemäärä. Kappaleissa on mukana myös korjattujen tai pesulassa pestyjen vaatteiden määrä sekä ilmaisena saadut vaatteet.

Onko tällaisesta vaatehankintojen seuraamisesta hyötyä? En tiedä, onko tarpeen tehdä seurantaa näin kattavasti. Minä teen, koska se on hauskaa. Useimmat hyötynevät enemmän jo siitä, että hankinnasta kirjaa ylös ostetun tuotteen ja hinnan. Ruutuvihko käy työkaluksi ihan yhtä hyvin kuin taulukkolaskentaohjelma - tärkeintä on valita sellainen, mikä itselle tuntuu luontevalta, ja jota tulee käytettyä.

Seurannan tavoite kannattaa miettiä omakohtaiseksi, eikä vain tehdä jotain, mitä joku muu tekee. Minulle vaatteisiin käyttämäni raha ei ole koskaan ollut ongelma, joten päätin luopua etukäteen asetetusta budjetista. Sen sijaan haluan oppia ostamaan vaatteita, jotka todella päätyvät käyttöön ja ovat pitkäikäisiä, joten minun kannattaa seurata ns. lempivaateindeksiä.

Pitkäikäisyyttä aion seurata ajan kanssa: minulla on nyt kahdelta vuodelta tallessa tieto vaatteen ostohetkestä kuukauden tarkkuudella. Kun jokin vaate tulee tiensä päähän ja luovun siitä, voin laskea sen käyttöiän ja myös hinnan per käyttökuukausi. Jo nyt näyttää siltä, että esimerkiksi päällysvaatteisiin (takit, kengät, kaulaliinat, hatut), joita käytetään päivittäin, kannattaa satsata euromääräisesti enemmän - hinta per käyttökerta jää jokatapauksessa pieneksi. Juhlavaatteen hinta per käyttökerta nousee helpommin suureksi, vaikka vaatetta käyttäisi monta vuotta - ellei sitten hippoja ole harva se päivä (minulla ei ole).

Haluan myös päästä eroon virheostoksista, joten senkin seuraaminen on mielekästä.

Sen sijaan yllä oleva kaavio ei oikeastaan kerro minulle mitään hyödyllistä. Joinain kuukautena on enemmän hankintoja, toisena vähemmän: entäs sitten.

Vaatevuoden 2015 ehdoton kohokohta on korjausompelijan palveluiden löytäminen: olen saanut vanhoista lempivaatteistani uusia lempivaatteitani, ja aion jatkaa samalla tiellä. Rohkeus ostaa kalliimpia vaatteita on lisääntynyt, kun luottamus siihen, että saan niitä korjattua, kasvaa. (Parhaillaan korjausompelijan käsissä on vanha jakkuni, josta vuori on kulunut molemmista käsivarsista puhki. Hihoihin vaihdetaan uusi vuori, ja jakku on taas kuin uusi.)

Seuraatko sinä vaatehankintojasi? Oletko tehnyt jotain oivalluksia? Entä onko sinulla pahoja tapoja, joista haluaisit eroon?

24 kommenttia:

  1. Voi apua, mä luulin olevani vähintään hullu omien exceleitteni kanssa :D Omia vaatehankintojani en varsinaisesti seuraa, mutta koko meidän kotitalouden kyllä, eli mun ja miehen lompakosta ostetut vaatteet on tiukasti taulukoitu. Ei oikeastaan hutien tms. takia vaan puhtaasta uteliaisuudesta, paljonko suurperheen vaatettaminen asianmukaisesti (tilanteet ja säät huomioiden) maksaa, ja mikä siinä maksaa.

    Meidän viime vuoden tilastoja voi kurkata täältä: http://sekalaistasakkia-sankari.blogspot.fi/2016/01/vaatehankinnat-oli-excelissa-myos.html Ja luonnollisesti kaavioiden takana olevaa dataa löytyy koneelta enemmänkin :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jee, toinen excelnörtti :)!!

      Olen pohtinut lasten vaatehankintojen lisäämistä seurantaan. Olen nimittäin yrittänyt optimoida sitäkin niin, että lapsilla olisi juuri sen verran vaatteita käytössä, että ne kuluvat puhki viimeistään kuopuksella.

      Vihaan nimittäin lastenvaatteiden kierrätysrumbaa, joten idyllinen olisi tilanne, että kierrätettävää ei jää.

      Nyt mennään fiilispohjalla, mutta aika lähellä optimia. Isomman vaatteita paikkaan, jotta ne kestävät kuopukselle, mutta kuopuksen reikääntyneet vaatteet menevät paikkamateriaaliksi ja askartelutarvikkeiksi.

      Poista
  2. Hyvä idea tuo lempivaateindeksi! Olen itse aloittanut kirjaamaan ylös omia vaatehankintojani vasta syyskuussa, mutta se on ollut tosi valaisevaa jo tältä lyhyeltä ajalta. Tavoitteeni ovat lähes samat kuin sulla, eli ei niinkään rahan säästö (mun heikkous ovat aina olleet kirppikset) vaan virheostosten välttäminen ja omaan tyyliin ja pukeutumistarpeisiin sopiva valikoima laadukkaita ja pitkäkestoisia vaatteita. Vielä ei olla siellä, mutta uskaltaisin väittää, että suunta ainakin on oikea!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lempivaateindeksi hakee vielä muotoansa. Nyt laskin mukaan vaatteet, joita on helppo kutsua lempivaatteiksi - mutta jätin pois esimerkiksi alusvaatteet, vaikka niitäkin ostin aivan supermukavia. En vaan jotenkin osaa sanoa lempivaatteksi uusia urheilurintsikoita, vaikka ne ovatkin ihanat yllä, helppo pukea ja riisua :)

      Mutta kokonaisuudessaan onnistuin viime vuoden ostoksissa todella hyvin. Vain muutama hankinta on "ihan jees", useimmat tosiaan jos ei lempivaatteita, niin tosi mieluisia siitä huolimatta.

      Poista
  3. Kiitos ideasta! Kun vuosikin on vasta aluillaan, ehdin vielä laittaa excelin pystyyn 2016:lle.
    Minusta 35 vaatetta tuntuu todella vähältä, ja kauhistuinkin omaa saldoa joka ekan parin viikon jälkeen näytti jo 10 kpl, joista tosin 2 hyvin harkittua laukkuostosta (otin ne ja asusteet mukaan). 2 vaatteista tuntuu heti hutiostoksilta, hitto vie!
    Olen viime aikoina tutustunut capsule wardrobe -konseptiin, ja karsinut ankaralla kädellä omaa kokoelmaani.
    Eiköhän se tästä... :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On tietysti subjektiivinen arvio, mikä määrä on paljon ja mikä vähän. Mulla on pidemmän aikavälin tavoitteena, että vaatekaappini olisi "valmis", eli että en joutuisi hankkimaan enää uutta liian pienen tai tyyliltään tai muodoltaan epäsopivan vaatteen tilalle. Tällöinkin toki joutuu tekemään hankintoja, kun vaatteet menevät rikki - mutta toiveeni on, että huomattavasti nykyistä vähemmän. Siksi 35 tuntuu paljolta.

      Ja sanottakoon, että tuossa 35:ssä on mukana mm. pari alusvaateostosta, jotka olen laskenut yhtenä (esim. neljä paria juoksusukkia on kirjattu yhtenä ostoksena, samoin kuin kolmet urheilurintsikat).

      Poista
  4. Ihanan systemaattista kirjanpitoa! Mielenkiintoista seurata toisten projektia, mikä myös itsellä pyörinyt mielessä jo pitkään. Mun viime vuoden vaateostokset löytyy täältä: http://espoonviisikko.blogspot.fi/2016/01/vuoden-2015-vaateostokset.html ja ajatuksia tulevalle vuodelle täältä: http://espoonviisikko.blogspot.fi/2016/01/vaatebudjetti-ja-vaatetussuunnitelma.html

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo mäkin tykkään lukea muiden projekteista. On hauska huomata, että samaa pohdintaa voi tehdä niin monella eri tavalla :)

      Poista
  5. Sun innoittamana olen viemässä useammat farkut ja muutaman mekon korjausompelijalle tässä asap. Aion myös käydä koko vaatekaapin taas läpi ja katsoa vaatteita kokonaisuuksina. Muuten mulla on ihan sama fiilis kuin sulla: oman tyylinsä ja vartalon mallin tuntee jo tosi tarkkaan ja tiedän, mistä tykkään. Mulla ei esimerkiksi ole yhtään lyhyitä paitoja, siis normaalimittaisia alaosan kanssa pidettäviä paitoja. Yksi neule on, mutta sitä tulee harvoin pidettyä. Varmaan just tän hankalan pituutensa takia ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se on jännä, miten pitkään siinä oman tyylin löytämisessä meni, kun se nyt tuntuu niin itsestäänselvyydeltä :) Että miten olenkaan voinut vuosikaudet haaskata rahaa vaatteisiin, joissa en viihdy.

      Poista
  6. Mulla on ollut excel kulutuksesta yleisesti jo muutaman vuoden ajan, mutta viime vuodelta erityisseuranta lemmikkeihin ja vaatteisiin liittyvistä ostoista. Nyt ajattelin keskittyä kodin hankintoihin ja vaatteisiin, koska tuntuu että siinä on yhä säädettävää. Tänä vuonna minulla on isoja säästötavoitteita tulevaisuutta silmällä pitäen, joten vaatebudjettikin on sen mukainen. Kiva olisi pysyä siinä :) Voi kuitenkin olla ettei niin käy, koska hankintalistalla on muutamia mahdollisesti kalliimpia ostoksia, kuten uusi kevät-/syystakki.

    Haluaisin yhä panostaa enemmän laatuun. Viime vuonna tein kivoja ostoksia, ja täydellisiä huteja ei vaatteiden käytön kannalta ollut. Sen sijaan laatu oli muutamassa tapauksessa aivan surkea. Ostosten ehdottomasti kalleimmasta päästä ollut neuletakki on alle vuoden jälkeen jo käyttökelvoton hyvästä hoidosta huolimatta. Harmitti, koska kuvittelin satsanneeni laatuun ja myyjäkin sitä kehui. Samoin yksi hame ja neulepaita pääsivät jo lyhyen (mutta aktiivisen) käytön jälkeen lumppukeräykseen. Yllätyksiäkin oli. Yksi parhaista ostoksista oli Lindexiltä täydellisenä herätysostoksena hankkimani tencel-kauluspaita, jota käytin todella ahkerasti ja myös pesin ahkerasti, eikä se ole mennyt miksikään. Pyykkinarulta otettaessa se on aina ihan karsea koppura, mutta silittäessä muuttuu ihanan laskeutuvaksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mua myös laatu kiinnostaa. Rinna (Hyvän mielen vaatekaappi) siitä kirjoittaa aika ajoin, mutta en silti saa oikein kiinni, että mitä ihmettä siellä kaupassa pitäisi osata katsoa.

      Esim. ostin viime kesänä kaksi t-paitaa. Molemmat ovat 100% puuvillaa, mutta toinen rypistyy kelvottoman näköiseksi ja jotenkin lerpottaa, kun taas toinen pysyy ryhdikkäänä pitkänkin aikaa. Tässä tapauksessa hintaero oli päinvastaiseen suuntaan kuin sinulla, eli halvempi oli huonompi.

      Poista
  7. Hei!

    Täällä taas vakkarilukija, taas kysymässä siitä samasta aiheesta eli turvapaikanhakijoista. Kirjoitin eilen pitkän kommentin mutta se hävisi ennen lähettämistä.

    Olen yrittänyt etsiä lisää perustietoa, rautalangasta vääntävää tietoa suvaitsevaisuudesta ja sen vastakohdasta, mutta sitä on aika vähän! Ilmeisesti suurin osa ihmisistä on jo puolensa valinnut, tai kasvanut jompaankumpaan, ja meitä ulkopuolisia ahdistujia on vähiten. Minusta on tosi hankalaa se, että näen molemmissa perusteensa: näen että on tärkeää auttaa hädänalaista, mutta uskon myös niitä, jotka pelkäävät että nuoret miehet tekevät jotain pahaa.

    Tästä haluaisinkin siis kysyä.

    Mitä suvaitsevainen ajattelee vaikkapa tilanteesta, että odottaa Pännäisten asemalla ainoana naisena junaa, ja aseman odotustilassa on neljä turvapaikanhakijamiestä. Tuleeko siinä mieleen, että tilanne voi olla vaarallinen? Minulle tulee, mutta olenko vähemmistössä? Ei sillä, tilanne olisi lähes yhtä pelottava jos joukko olisi neljä pikkuhumalaista suomalaista miestä. MUTTA, jos he olisivat neljä dippainsinööriä venetehtaalta odottamassa paluukyytiä Kokkolaan, en pelkäisi yhtään. Tai neljä eläkeläismiestä opettajien ammattijärjestön teatteriretkelle Vaasaan. Eli kyllä neljä nuorta miestä on pelottavin skenaario, yhdessä huumausaineiden käyttäjien kanssa. Ajatteleeko suvaitsevainen näin? Kun minusta täysi luottamus neljään nuoreen selibaattia pakosta viettävään mieheen on naiivia. Miten vakuutun siitä, että he eivät tee mitään pahaa? Ja kenen vastuu on, jos tekevät? Kenen pitää olla hereillä: pitääkö Pännäisten asematilassa olla miesvartija (minusta se ei kuulu suomalaiseen yhteiskuntaan), pitääkö minulla olla pippurisumute (edelleen, minusta se ei kuulu suomalaisteen yhteiskuntaan), vai pitääkö minun pukeutua meikittömästi (tätä teen joskus suomalaisessakin seurassa).

    Olen nyt monta viikkoa miettinyt tätä suvaitsevaisuus - vs. kriittisyys - asiaa, ja tullut siihen tulokseen että ainoa kiikastava kysymykseni on juuri tämä naisena olemisen turvallisuus. Siihen kiteytyy oikeastaan koko turvapaikanhakijakeskustelu. Että naisilla olisi turvallista ja että Suomea ei tarvitse muuttaa erilaiseksi. Että ei tarvisisi kulkea aina ystävän kanssa, että saa mennä metsissä ihan yksikseen, että voi kävellä missä vain ihan yksikseen.

    Tuli tosi pitkä kommentti, ja tietenkään ei tarvitse vastata, mutta kiitollinen olisin. Tuntuu että juuri tämän kysymyksen kautta muodostuu se mielipide koko kysymykseen.

    -vakkarilukija muutaman postauksen takaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä mietin asian niin, ettei asemalla oleskelevan miehen tausta tee uhkasta yhtään todempaa - eikä vähäisempää.

      Itsekin pelkään, järjenvastaisesti etenkin pimeällä, miesjoukkoja paikoissa, joissa olen yksin. Pelkään nuoria miehiä, vanhoja miehiä, vaaleita miehiä ja tummia miehiä. Erityisen paljon silloin, jos he ovat jotenkin äänekkäitä ja riehakkaan oloisia.

      Mutta ei minun pelkoni tarkoita, että jollain noista miehistä olisi pahat mielessä. Eikä se missään nimessä tarkoita, että jokin taustamuuttuja (ihonväri, kansalaisuus, alkuperä) tekisi pelosta enemmän oikeutettua.

      Minäkään en halua asemille vartijoita, enkä halua kulkea pippurisumutteen kanssa. Mielestäni minulla pitää olla oikeus kulkea julkisesti juuri niin hemaisevan näköisenä kuin olen.

      En kuitenkaan osaa nähdä lisääntynyttä uhkaa siinä, että maassamme on turvapaikanhakijoita. Ei jokainen mies ole lääppijä, tulee hän mistä maasta tahansa, elää selibaatissa tai ei. Väärintekijöitä löytyy jokaisesta kulttuurista - meiltäkin, kuten #lääppijät-tempauksen lukuisat tarinat todistavat.

      Saatkohan kiinni, mitä tarkoitan? Eli olen kanssasi samaa mieltä: mielestäni naisilla pitää olla Suomessa turvallista, mutta eri mieltä siitä, että turvapaikanhakijoiden tulo ei mielestäni liity siihen millään tavalla. (Mitä nyt oma turvallisuuden tunteeni järkkyy polttopulloiskuista, joita suomalaiset tekevät)

      Poista
    2. Kiitos, sain tosi hyvin kiinni ajatuksestasi.

      Minä taidan todella ajatella samalla tavalla naisten oikeudesta olla rauhassa. Ja sitten, kun tätä olen nyt viikon verran miettinyt, eri tavalla tästä toisesta puolesta. En oikein halua kirjoittaa sen enempää, koska uskon, että Sinulla on rauhallinen olo omasta näkökannastasi ja varmasti minun näkökulmani ei muuttaisi sitä kuin vahvemmaksi.

      Varmaan tämä on aika surullinen tilanne, kun me suomalaiset olemme nyt eri mieltä tästä asiasta.

      -vakkarilukija

      Poista
    3. Tämä on aika surullinen tilanne. Mutta uskon, että olet oikeassa: meidän ei kannata lähteä jankkaamaan omien näkökulmiemme puolesta tämän enempää. Se tuskin muuttaisi tilannetta.

      Kiitos kiihkottomasta keskustelusta, se ei ole internetissä ikinä itsestäänselvyys (etenkään tästä aiheesta)!

      Poista
  8. Tohon korjausompelijaan munkin pitäisi tarttua - toistaiseksi mä olen päässyt niin pitkälle, että en ole pistänyt eteenpäin epämuodikkaan pituista hametta tai sitä jonka vetskari hajosi (ja vuorikin siitä vilkkuu ikävästi). Mutta kannattaako esim. lapsen talvitakista vaihtaa vetskari, jos takissa on jo vähän pinttynyttä likaa?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä en tiedä, onko tähän jotain oikeaa vastausta, mutta mä korjaan lasten vaatteita vain, jos a) ne ovat periytymässä vielä seuraavalla lapselle tai b) ne ovat korjauksen jälkeen jälleenmyyntikunnossa.

      Eli jos kuopukselta menee takista rikki vetskari (ja takki on menossa pieneksi, eli siinä ei ole käyttöikää jäljellä) ja takissa on pinttynyt tahra, mä en vie sitä korjattavaksi (en osaa itse vaihtaa vetskaria). Mutta saattaisin ottaa takin hyötykäyttöön askartelu- tai paikkamateriaalina.

      Poista
  9. Sä olet yhä ja tulet aina olemaan mun vaateidoli. Ja tukka- ja tyyli-idoli monella tapaa! Toivottavasti pääsemme keväällä juomaan yhdessä viiniä - siinä olen kunnostautunut, sen sijaan en tule pysymään perässä HHM:llä.
    Nyt kun mukana on rajatut vaatteet (joista osa oli kyllä valittu aivan liian optimistisesti espanjalaiseen talveen suhtautuen) niin olen toden totta alkanut hahmottamaan lempivaatteiden olemusta paremmin. Ostin kalliin (omasta mielestäni, muihin yksilöihin verrattuna ei) nahkahameen, ja se tosiaan tuo heti ryhtiä ja on muuttunut sellaiseksi suosikiksi, jota raahaan varmasti joka lennolla mukana. Laatukysymyksiä materiaalien osalta pitäisi tutkailla, meillä pestään vaatteita paljon (koska sottapytyt) ja niiden kesto on sen osalta aika oleellinen. Ja sitten tietty pitäisi lopettaa tämä lihominen, mutta viini, kakut, kahvit! :D
    Mutta siis terveisiä! (Ja syvä hämmennys kysymykseen, joka koski turvapaikanhakijoita...)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä pääsemme! Mulla olikin yksi viininjuonijuttu mielessä, pitääkin laittaa viestiä :)

      Ja talvella pitääkin kasvattaa vähän vararengasta, se on luonnon meihin ohjelmoima selviytymiskeino pimeyttä ja kylmyyttä vastaan :D

      Mulla oli kauan sitten aivan täydellinen nahkahame, mutta se meni rikki, enkä ole löytänyt uutta vastaavalla tavalla ihanaa :(

      Niin ja lasten läsnäollessa mä pidän vaan verkkareita. Koska sottapytyt.

      Poista
  10. Kiitos Saara inspiroivasta postauksesta. Näitä vaatejuttuja on kiva lukea, kun itsellä pyörii samat ajatukset mielessä, on silmiä avaavaa nähdä miten joku muu on asian ratkaissut.
    itse kirjaan vaate/asuste-ostoksia ylös jo neljättä vuotta, koko ajan tarkemmin. Viime vuonna otin käyttöön budjetin. Tavoitteena on pienentää ostosten määrää, panostaa laadukkaampiin tuotteisiin, yhtenäistää vaatekaapin sisältöä ja välttää huteja. Ja paljon ne hutiostokset onkin seurannan myötä vähentyneet. Viime vuonna ostin 36 tuotetta ja sain 3. Tälle vuodele tavoite on pienempi määrä vaikka budjetti on sama. Kerään ostokseni kuvina Word-dokkariin. Tämä helpottaa vaatekaapin yhtenäistämisessä kun helposti näkee osan kokonaisuutta silmien edessä. Uskon sen auttaneen itselläni huomattavasti hutien ja tuplakappaleiden vähenemiseen. Ja ennen kaikkea seuranta on mukavaa. :)

    -Liinu-

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä olen tehnyt blogiin P333-kuvakollaaseja oikeastaan juuri siitä syystä, että kuvat auttavat minua itseäni hahmottamaan, mitä kaapissani on ja miten ne sopivat toistensa kanssa yhteen. Olen sillä tavalla visuaalinen ihminen, että kuvakollaasista on helpompi nähdä kokonaisuus kuin excelistä (mihin kirjaan ostokset) tai avaamalla vaatekaapin ovi :) Käytän kuvakollaasia myös ostoslistan tekoon tyyliin nuo housut ovat aika vähässä käytössä, pitäisikö niille hankkia yhteensopiva yläosa tai tulisiko tuo jakku enemmän käytettyä, jos sen kanssa olisi myös sellainen ja sellainen mekko jne.

      Poista
  11. Moi, löysin blogisi Valeäidin kautta (heippa vaan sinnekin). Ja ah, mikä teksti. Insinöörimieheni palaa halusta päästä näppäilemään vaatehankintojani exceliin, mutta tuo lempivaate indexi, kuinkas se saadaan mukaan?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Moi, tervetuloa!

      Lempivaateindeksi on yksinkertaisesti =

      vuoden aikana tehdyt vaateostokset, jotka ovat (oman subjektiivisen arviosi perusteella) nykyisiä lempivaatteitasi

      /

      vuoden aikana tehdyt vaateostokset yhteensä

      Itse seuraan sekä kappaleita (eli lempivaatteet kpl / kaikki ostokset kpl) että osuutta käytetystä rahasta (eli lempivaatteisiin käytetty raha / kaikkiin vaatteisiin käytetty raha).

      Poista